• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Suomi
  • English

Kulttuuripolitiikan tutkimuksen seura

Kulttuuripolitiikan tutkimuksen seura kokoaa yhteen monitieteistä kulttuuripolitiikan tutkimusta. Seura edistää tutkijoiden, hallinnon ja erilaisten kulttuuripolitiikan toimijoiden yhteistyötä Suomessa ja kansainvälisesti sekä edesauttaa tutkimustulosten soveltamista käytäntöön.

  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Yhdistys
    • Hallitus
    • Säännöt
  • Jäseneksi
  • Julkaisutyö
    • Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 5 (2020)
    • Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 4 (2018 – 2019)
    • Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 3 (2017)
    • Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 2 (2016)
    • Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 1 (2015)
  • Kulttuuripolitiikan tutkimuksen päivät 2022
    • KPT-päivät 2019
    • KPT-päivät 2018
    • KPT-päivät 2016
    • KPT-päivät 2015
    • KPT-päivät 2014
    • KPT-päivät 2013
  • Kulttuuripolitiikan gradupalkinto
  • Sidosryhmävierailut
  • Yhteystiedot
Home / Julkaisutyö / Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 2 (2016)

Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 2 (2016)

Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 2016

Pääkirjoitus: Miikka Pyykkönen: Kulttuuripolitiikan ja sen perustutkimuksen tarve moninaistuvassa yhteiskunnassa

ARTIKKELIT

Riie Heikkilä: Suomalainen kulttuuriosallistuminen ja eriarvoisuus: ei-osallistujien jäljillä

Olli Jakonen: Kulttuuripolitiikka ja nationalismi kilpailuvaltio-Suomessa: innovatiivinen luova talous

Kaija Kaitavuori: Välittäjät nykytaidemaailmassa: tuotantoputkesta toimijaverkkoon

Ville Aki Petteri Suuronen: Hannah Arendt kulttuurista ja taiteesta

Hanna-Leena Nissilä: Ylirajainen kirjallisuus ja yksikielinen kirjallinen elämä Suomessa

Taija Roiha: Luovuuden dispositiivi, sukupuoli ja taiteellisen työn prekarisoituminen

Veera Lamberg: ”Mun mielestä nykyään tanssijoiltakin vaaditaan monipuolisempaa otetta kuin aikasemmin”- Nykytanssijan toimijuus muuttuvalla tanssikentällä

Jarmo Saarti ja Pirjo Tuomi: Kulttuurilaitoksesta valintataloksi“ yleisen kirjastolaitoksen institutionaaliset tehtävänmäärittelyt ja niiden kehitys Suomen itsenäisyyden aikana

Anu Oinaala ja Vilja Ruokolainen: Esittävän taiteen vapaa kenttä osana muuttuvaa kolmatta sektoria

Miia Huttunen: Three Halves of a Whole – Redefining East and West in UNESCO’s East-West Major Project 1957-1966

TIETEELLISET AVAUKSET

Saara Moisio: Ymmärrystä sekä taiteen ja kulttuurin vaikuttavuudesta: kokemus yleisötutkimuksen kohteeksi

Petteri Räisänen ja Reetta Sariola: Paikkatietomenetelmät Helsingin kaupungin kulttuuripoliittisen suunnittelun tukena

KATSAUSARTIKKELIT 

Seppo Suominen: Arts audiences in Finland

LEKTIOT

Egge Kulbok-Lattik: The Historical Formation and Development of Estonian Cultural Policy: Tracing the Development of Estonian Community Houses (Rahvamaja)

Eliza Kraatari: Domestic Dexterity and Cultural Policy – The Idea of Cottage Industry and Historical Experience in Finland from the Great Famine to the Reconstruction Period

ARVIOITA

Sari Karttunen: Yritykset taidekokoelmien haltijoina

Kaija Kaitavuori: The Paradigm of Contemporary Art – A Review

 

Jaa tämä:

  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa WhatsApp palvelussa(Avautuu uudessa ikkunassa)

Ensisijainen sivupalkki

Julkaisutyö

  • Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 1 (2015)
  • Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 2 (2016)
  • Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 3 (2017)
  • Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 4 (2018 - 2019)
  • Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 5 (2020)

Kulttuuripolitiikan tutkimuksen seura