Teksti ja kuva Minna Sirnö
Julkaistu 16.1.2020
Politiikassa on pitkään puhuttu tarpeesta tutkittuun tietoon perustuvalle päätöksenteolle. Näin myös kulttuuripolitiikassa.
Tutkittua tietoa on jo olemassa paljon ja monet tutkijat ja tahot tuottavat sitä lisää. Cuporen erikoistutkijan, Yhteiskuntatieteiden tohtorin ja Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirjan päätoimittajan Minna Ruusuvirran mielestä tutkimuseettinen kysymys on, miten tuo tieto tutkimuksista saadaan leviämään päättäjille ja alan toimijoille.
Aina kyse ei ole vain puuttuvasta tiedosta, vaan myös asenteista ja päättäjäorganisaation sisällä syntyneistä kulttuurin siiloon kohdistuvista lasikatoista.
Ruusuvirran mukaan sekä valtion että kuntien tasolla kulttuuripolitiikan näkökulman on vaikea päästä läpi kulttuurin toimintakentän ulkopuolelle. Tämä on kuitenkin tällä hetkellä hänen mukaansa monissa kaupungeissa tärkeä kysymys, koska kulttuurin rooli laajemmin kaupunkikehityksessä ja paikalliskehityksessä kasvaa koko ajan.
Kulttuuripolitiikka on kokoaan isompi tekijä. Siksi kulttuuripolitiikan potentiaalin hahmottaminen kulttuurikentän ulkopuolella on tärkeää.
Ruusuvirran mukaan poliitikoilla ja virkamiehillä pitäisi olla aina laajempi näkökulma tekemiseensä. Politiikan tekijöiden pitäisi pystyä hahmottamaan kokonaiskuva sektorisiilojen sijaan. Nykymaailma ei enää toimi siiloissa.
Tutkijoiden verkottumisen ja tiedonvaihdon rakenteiden vahvistaminen on edelleen tarpeen. Ruusuvirran mukaan tarvittaisiin päättäjien ja kulttuurikentän akuuttien tarpeiden ja työn tueksi ”kulttuuripolitiikan kuuma linja”. Kulttuurinkentältä hän kaipaa selkeämpää sanoittamista siinä, mikä kulttuurin rooli voisi olla muilla aloilla.
Tuore Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirjan päätoimittaja katsoo, että oma kulttuuripolitiikan julkaisukanava Suomessa on tarpeen erityisesti alan tutkimukseen liittyvän tietoisuuden lisäämisessä kulttuuripolitiikan tutkimuksen ydinjoukon ulkopuolellekin.
Ruusuvirran mukaan mikä tahansa tiedeviestintä on tämän ajan infotulvassa haastavaa. Siksi viestinnän kanavia on jatkuvasti uudistettava.
Ruusuvirta on tehnyt pitkään kulttuuripoliittista tutkimusta Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporessa. Ruusuvirta on muun muassa ollut viime vuosina mukana tekemässä kuntien kulttuuripalveluihin sekä kolmanteen ja neljänteen sektoriin liittyviä tutkimuksia. Tutkijana häntä kiinnostavat taiteen ja kulttuurin rakenteet ja rahoitus, kolmas sektori, kuntien kulttuuritoiminta sekä taide- ja kulttuurilaitokset.
Does sector matter? Plural characteristics and logics in third sector festival organisations -väitöskirjassaan Ruusuvirta tutki kolmannen sektorin festivaalitoimijoiden markkinoistumista ja ammattimaistumista. Hänen tutkimuksensa keskeisiä käsitteitä on hybridiorganisaatio, jolla hän kuvaa yleishyödyllisiä, voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä, jotka omaksuvat toimintaansa piirteitä markkinassektorilta. Näin on erityisesti niissä keinoissa, joilla yhdistykset toteuttavat omaa tarkoitustaan.
Ruusuvirta oli väitöskirjallaan ehdokkaana ENCATC (Research Award on Cultural Policy and Cultural Management) -palkinnon saajaksi syksyllä 2019.
Lisätietoja: Minna Ruusuvirta Cuporen sivuilla
Kokoaan isompi kulttuuripolitiikka -podcast