Ehdotuspyyntö: Kulttuuripolitiikan tutkimuksen gradupalkinto 2021
Kulttuuripolitiikan tutkimuksen seura palkitsee opiskelijan, joka pro gradu -tutkielmassaan on käsitellyt ansiokkaalla tavalla kulttuuripolitiikan tutkimukseen liittyviä aiheita. Palkittavaksi voi tulla kulttuuripolitiikan alaan liittyvä opinnäyte, joka on hyväksytty missä tahansa Suomen korkeakoulussa vuoden 2021 aikana. Kulttuuripolitiikan käsite ymmärretään laajasti: opinnäyte voi käsitellä kulttuuripolitiikkaa esimerkiksi sosiaalitieteiden, politiikkatieteiden, taiteen ja kulttuurien tutkimuksen, liiketaloustieteiden, oikeustieteiden tai taiteellisen tutkimuksen viitekehyksessä.
Ehdotukset on lähetettävä viimeistään 23.6.2022.
Gradupalkinnon saajalle luovutetaan kunniakirja ja 300 euron stipendi.
Tarkemmat ohjeet gradupalkintoehdotuksen lähettämiseen ja lisätietoa palkinnosta
Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikymmenet
Professori emerita Anita Kankaan puhe Cupore 20 vuotta -paneelikeskustelun aluksi Kansatieteen ja Kulttuuripolitiikan tutkimuksen päivillä 17.–18.3.2022:
Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikymmenet (siirryt sivustolle Cupore.fi)
Uusi hallitus
25.4.2022 pidetty vuosikokous valitsi seuran hallituksen puheenjohtajaksi Minna Ruusuvirran ja hallituksen muiksi jäseniksi Mari Aholaisen, Riie Heikkilän, Miia Huttusen, Paula Karhusen, Taina Laitisen, Mervi Luonilan, Sauli Okkerin ja Outi Salonlahden.
Jäsenmaksut päätettiin pitää ennallaan vuonna 2023.
Vuosikokous 25.4.2022
Hyvät seuran jäsenet,
tervetuloa Kulttuuripolitiikan tutkimuksen seuran sääntömääräiseen vuosikokoukseen maanantaina 25.4.2022 kello 16.30 alkaen. Kokous järjestetään etäyhteyksien kautta Teamsilla. Fyysisenä paikkana kokoukselle toimii Jyväskylä, Kiviharjuntie 20. Olet tervetullut kokoukseen ja vaikuttamaan seuran toimintaan. Mikäli olet kiinnostunut hallitustyöskentelystä seuramme ja kulttuuripolitiikan parissa, tule mukaan. Voit kysyä aiheesta ennakkotietoja jo ennen kokousta mari.aholainen@jyvaskyla.fi.
Vuosikokouksen 2022 asialista
- Kokouksen avaus
- Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
- Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- Hyväksytään kokouksen työjärjestys
- Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
- Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- Vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio vuodelle 2022 sekä jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2023.
- Valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavalle toimikaudelle sekä muut hallituksen jäsenet
- Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat
- Muut esille tulevat asiat
- Kokouksen päättäminen
Tervetuloa kulttuuripolitiikan pariin!
Muistutamme samalla seuran jäsenmaksun maksamisesta, mikäli joltakulta on jäänyt unhoon. Olemme laittaneet tammikuussa jäsenmaksut liikkeelle ja niitä on ilahduttavasti kertynytkin. Jos kuitenkin asia on hautautunut muiden alle, ei hätää, vielä ehtii.
Jäsenmaksut vuodelle 2022 ovat:
- henkilöjäsen, perushinta 25 e
- henkilöjäsen, alennushinta 15 e (perustutkinto-opiskelijat, työttömät, apurahalla tai siihen rinnastuvalla rahoituksella työskentelevät)
- henkilöjäsen, kannatusjäsen 50 e
- yhteisöjäsen, kannatusjäsenyys 200 e
Tilinumero: FI51 4730 0010 2059 78 BIC: HELSFIHH
Viesti: Jäsenmaksu 2022 ’oma nimi’
Terveisin,
KPT-seuran pj. Mari Aholainen sekä seuran hallitus
Päivitämme yhteystietolistojamme
Jäsenrekisterissämme on jonkin verran vanhentuneita yhteystietoja. Päivitämme parhaillaan sähköpostilistojamme. Jos et saa seuralta jäsentiedotteita, olethan yhteydessä meihin, niin päivitämme yhteystietosi jäsenrekisteriimme.
Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja etsii uusia jäseniä toimituskuntaan
Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja on vuodesta 2015 ilmestynyt tieteellinen julkaisu, joka tuo yhteen useilla eri tieteenaloilla tehtävää kulttuuripolitiikkaa koskevaa tutkimusta. Vuosikirja ilmestyy kerran vuodessa ja sitä julkaisee Kulttuuripolitiikan tutkimuksen seura. Lehden sisältö koostuu tieteellisistä artikkeleista, lyhyemmistä tutkimuksellisista avauksista ja katsauksista, puheenvuoroista sekä kirja-arvosteluista. Tutustu vuosikirjaan: Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja Journal.fi:ssä.
Toimituskuntamme koostuu eri taustoja omaavista tutkijoista ja asiantuntijoista. Toimituskunnan jäsenet osallistuvat lehteen tarjottujen artikkeleiden ja muiden tekstien arviointiin ja käsittelyyn sekä ulkopuolisten vertaisarvioijien valintaan. Vuosikirjan pääkieli on suomi, artikkeleita julkaistaan myös ruotsiksi ja englanniksi. Toimituskunnassa toimiminen perustuu vapaaehtoisuuteen.
Tule mukaan toimituskuntaan! Lähetä 17.5. mennessä lyhyt esittely itsestäsi ja kerro, miksi kulttuuripolitiikka ja kulttuuripolitiikan tutkimus kiinnostavat sinua.
Lisätiedot ja hakemukset: Minna Ruusuvirta, päätoimittaja, minna.ruusuvirta@cupore.fi
Ehdota artikkelia Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirjaan
Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja on tieteellinen julkaisu, joka tuo yhteen useilla eri tieteenaloilla tehtävää kulttuuripolitiikkaa koskevaa tutkimusta. Vuosikirjaan otetaan jatkuvasti vastaan korkeatasoisia tieteellisiä artikkeleita kulttuuripolitiikan tutkimuksen kaikilta osa-alueilta. Vuosikirjan julkaisufoorumin (jufo) luokitustaso on 1. Artikkeleiden lisäksi vuosikirjaan voi ehdottaa tutkimuskatsauksia ja -avauksia, kirja-arvioita ja kolumneja.
Vuosikirja ilmestyy internetissä ja on vapaasti kaikkien saatavilla. Vuosikirjassa on otettu käyttöön jatkuva päivittäminen. Artikkelit julkaistaan ensin lehden verkkosivuilla ja yhdistetään myöhemmin osaksi lehden numeroa.
Lisätietoja: vuosikirjan päätoimittaja Minna Ruusuvirta (minna.ruusuvirta@cupore.fi) sekä vuosikirjan sivut: Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja Journal.fi:ssä.
Kulttuuripolitiikan vuosikirja 2020 (Vol 5 nro 1) on julkaistu
Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 2020 on julkaistu ja se pitää sisällään seuraavaa:
Katri Talaskivi tarkastelee muunkielisten kirjailijoiden asemaa suomalaisella taidekentällä sekä nostaa esiin kentän eriarvoistavia mekanismeja. Talaskiven mukaan kieli toimii ulos sulkevana tekijänä etenkin ammatillisissa verkostoissa. Myös kustantamojen resurssit arvioida muunkielisten käsikirjoitusten laatua ovat niukat.
Kaisu Kumpulaisen ja Hanna-Mari Husun artikkeli avaa tapoja, joilla nuoria pyritään osallistamaan kulttuuritoiminnan avulla. Kirjoittajien mukaan nuorten osallistamisessa korostuvat kulttuurin kuluttamisen sijaan kulttuurin tuottaminen ja toimijuuden vahvistuminen. Myönteinen kokemus omasta toimijuudesta voi herättää nuoressa kiinnostuksen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Olli Jakosen ja kumppaneiden laaja-alainen katsaus nostaa esiin koronapandemian kulttuuri- ja taidealoille kohdistuneita vaikutuksia, kokoaa yhteen toteutettuja kulttuuripoliittisia toimenpiteitä sekä hahmottelee suuntaviivoja tuleville tutkimuksille.
Sari Karttusen ja Marjo Mäenpään katsausartikkeli puolestaan tähdentää, ettei koronakriisiä tule ajatella väliaikaisena häiriönä, vaan on puututtava sen paljastamiin rakenteellisiin ongelmiin. Kirjoittajat peräänkuuluttavat systemaattisempaa tiedonkeruuta kulttuurialan työvoiman demografiasta.
Vuosikirjasta löytyvät myös Miia Huttusen ja Johanna Tuukkasen lektiot. Huttusen lektio tarkastelee elokuvaa politiikan ja kulttuuridiplomatian välineenä. Tuukkasen lektio rohkaisee hyödyntämään taidekuraattoiden tietoa ja osaamista osana kaupunkisuunnittelussa.
Vuosikirja on luettavissa verkossa osoitteessa journal.fi/kultpol. Muistathan myös, että voit koska tahansa tarjota artikkelia seuramme vuosikirjaan. Julkaisemme vertaisarvioidut artikkelit online-first-periaatteella ensin verkossa ja myöhemmin osana vuosikirjaa.