Gradupalkinto
Kulttuuripolitiikan tutkimuksen seura palkitsee vuosittain opiskelijan, joka on opinnäytetyössään käsitellyt ansiokkaalla tavalla kulttuuripolitiikan tutkimukseen liittyviä aiheita.
Palkinnon perusteet ja osallistumisohjeet
Gradupalkintoehdokkaaksi voi ilmoittaa missä tahansa Suomen korkeakoulussa hyväksytyn, kulttuuripolitiikkaan liittyvän opinnäytetyön. Kulttuuripolitiikan käsite ymmärretään laajasti eli opinnäyte voi käsitellä kulttuuripolitiikan kysymyksiä eri alojen ja erilaisten viitekehysten kautta. Opinnäyte voi olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen. Vuosittainen hakuilmoitus julkaistaan tällä verkkosivulla.
Palkitut
“This is your house”: Audience engagement approaches in (Finnish) Immersive Theatre.
Raadin perustelut: Carly Markkasen voittajatyö on klassinen, laadukas gradu. Se täyttää kaikki hyvän opinnäytetyön kriteerit: se käyttää esimerkillisesti lähteitä keskustellen aidosti niiden kanssa ja osoittaa perustellusti tutkimusaukon ja keskittyy paikkaamaan sitä. Työllä on aito tieteellinen kontribuutio: immersiivistä teatteria ei ole juuri tutkittu Suomen kontekstissa.
Markkasen gradu on myös tärkeä kulttuuripoliittinen puheenvuoro sen vuoksi, että siinä on aidosti kyse taiteeseen ja kulttuuriin osallistumisesta ja sen reunaehdoista. Se esittelee immersiivisyyden keinona lisätä kulttuuriosallistumista ja diversiteettiä ja ottaa sillä tavoin kantaa kysymykseen kulttuuriosallistumisen demokraattisuudesta. Samalla te tekee näkyväksi herkästi piiloon jäävän taiteellisen työn ja monipuolistaa huomattavasti lukijan kuvaa taideteoksen valmistelusta ja yrityksistä tehdä se osallistujille mielekkääksi ja lähestyttäväksi.
Gradun analyysiosa on erityisen ansiokas ja suorastaan esimerkillinen monen eri tieteenalan näkökulmasta. Sen lisäksi että se on todella kattava ja hyvin kirjoitettu, se selittää ja perustelee hienosti valintojaan ja tuo esille tarvittavaa kriittisyyttä ja kypsää tutkijan etäisyyttä aineistoa kohtaan.
Kunniamaininta: Joonas Juutilainen, Aalto-yliopisto
Facing Disaster: Integrating Immersive Media Art into a Science Exhibition.
Raadin perustelut: Joonas Juutilaisen kunniamaininnan saava gradu on muodoltaan äärimmäisen kunnianhimoinen. Se on poikkeuksellisen visuaalinen ja sisältää graduille epätyypillisiä aineksia – esimerkiksi erillisen terminologiaa avaavan asiasanaston. Tässä mielessä Juutilaisen gradu aidosti ajattelee graduformaattia uusiksi ja tarjoaa rohkean ja laadukkaan esimerkin siitä, millaisia gradut voivat olla.
Gradu on lisäksi kulttuuripoliittisesti ansiokas. Se tarkastelee taiteen ja tieteen vuoropuhelua museokontekstissa ja avaa oivallisesti sitä, millä tavoin tiedettä ja taidetta tehdään kokemukselliseksi ja saavutettavaksi kaikenlaisille yleisöille.
Raadissa:
Riie Heikkilä (pj.), VTT, dosentti (Tampereen yliopisto)
Kalle Lampela, TaT, YTM, kuvataiteilija, yliopistotutkija (Lapin yliopisto)
Kaisa Murtoniemi, FT, apurahatutkija (Tampereen yliopisto)
Kuvataidekasvatuksen tiloja – kuulumista kohtaamisissa
Kunniamaininta: Sari Vuorenpää, Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelma, Turun yliopisto
Gradupalkintoraati: Pauli Rautiainen (yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto), Annukka Jyrämä (erityisasiantuntija, Aalto-yliopisto) ja Esa Pirnes (kulttuuriasiainneuvos emeritus).
Recollections: Heterotopias of nostalgia
Aarniosuon tutkimus tarkastelee nostalgiaa hyödyntäen analyyttisenä työkaluna Foucaultin heterotopian käsitettä. Tutkimus on oivaltava ja sisällöltään rikas tieteellinen osa opinnäytetyökokonaisuutta, johon kuuluu myös ansiokas ja tieteelliseen osaan hyvin nivoutuva taiteellinen osa. Tieteellinen osa on jo yksin hyvin vaikuttava ja uniikki kirjoitelma, jossa Aarniosuo käsittelee taidokkaasti nostalgiaan liittyviä teemoja akateemisesti poikkeuksellisen korkeatasoisesti argumentoiden. Esseistinen kerronta on polveilevaa ja siinä poreilee pintaan valtaisa määrä tietoa. Ihailtavan elävä kirjoitustyyli antaa argumentaatiolle värikkään ilmeen samalla, kun se pitää kerronnan taidokkaasti kasassa. Aarniosuon tutkimus pitää alusta loppuun saakka lukijan otteessaan ruokkien vielä lukijan omaa mielikuvitusta. Kaikkiaan kyseessä on erittäin mielenkiintoinen, kunnianhimoinen ja korkealaatuinen tutkielma, joka edustaa humanistista tutkimusta parhaimmillaan.
Kunniamaininta: Sauli Okker, yhteiskuntapolitiikka, Jyväskylän yliopisto
Metsäbileet heterotopiana: omaehtoisen tilan merkitykset alakulttuuriyhteisölle
Sauli Okker tarkastelee metsäbileitä alakulttuuriyhteisön muodostumisen tilana hyödyntäen analyyttisenä työkaluna Foucaultin heterotopian käsitettä. Tutkimus on tarkka ja huolellinen analyysi kohteenaan olevasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä, joka ei ole yhteiskuntapoliittisen analyysin tavanomaisin kohde. Tutkimuksessa kuvataan ansiokkaasti edm-, rave- musiikkikulttuureja, dokumentoidaan niihin kytkeytyviä tapahtumia ja sidotaan tämä alakulttuuritutkimuksen käsitteistöön. Tutkielmassa käsitellään perustellusti ja sujuvasti Foucaultin heterotopian käsitettä, joka ei ole helpoimmin sovellettavia yhteiskuntapoliittisen analyysin käsitteitä. Okker onnistuu kuitenkin oivaltavasti rakentamaan siihen nojaavan tutkielman empiirisen osion siten, että hänen analyysinsä on teorian valossa vakuuttava ja syvällinen.
Gradupalkintoraati: Pauli Rautiainen (pj, Itä-Suomen yliopisto), Toni-Matti Karjalainen (Sibelius-Akatemia/Taideyliopisto) ja Taija Roiha (mm. Nuori Voima).
Marjatta Kuisman gradussa tarkastellaan etnografisesti kirjastoa julkisena tilana. Tutkielma osoittaa, kuinka kirjasto on jatkuvassa liikkeessä reagoiden nopeasti asiakkaidensa ja yhteiskunnan monenlaisiin tarpeisiin. Kuisman käyttämä käsitteistö on rikasta ja kuvaavaa. Hän käyttää esimerkiksi kirjastoempatian käsitettä jäsentämään kirjastoa käyttävien asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja kirjaston työntekijöiden osoittamaa erilaisuuden hyväksymistä.
Kunniamaininta: Emmi Rajavuori, kulttuurintutkimus, Itä-Suomen yliopisto
Emmi Rajavuoren gradussa tarkastellaan taiteen perusopetuksen avulla koulutuspolitiikan ja kulttuuripolitiikan suhdetta. Tuomalla hallinnollisten asiakirjojen analyysissä politiikkalohkot tarkasteltavaksi rinnakkain Rajavuori onnistuu tuottamaa kiinnostavia uusia havaintoja kuten esimerkiksi osoittamaan, ettei taidekentän yksilökeskeinen suuntaus ole oikeastaan kulttuuripoliittinen kehityslinja vaan pikemminkin osa koulutuspolitiikkaa.
Gradupalkintoraati: Pauli Rautiainen (pj., Itä-Suomen yliopisto), Kaija Rensujeff (Taiteen edistämiskeskus) ja Tuulikki Laes (Taideyliopisto).
Gradu analysoi, miksi eduskuntatyötä johtavaan kansanedustajaan halutaan edelleen viitata perinteisellä ja sukupuolittuneella puhemiehen nimikkeellä. Tölli käyttää erilaisia aineistoja ja tutkimusotteita ja tuo poikkeuksellisen ansiokkaasti esiin kielen muutosta edistäviä ja hidastavia tekijöitä.
Gradupalkintoraati: Pauli Rautiainen (pj) ja Henri Terho
Heidi Saarinen, sosiaali- ja kulttuuriantropologia, Helsingin yliopisto
Creating relations through art: the social aspects of street art and graffiti in London
Heidi Saarisen teoreettisesti ja empiirisesti vahvan opinnäytteen poikkeuksellisen taidokas kerronta imaisee lukijan sisään katu- ja graffititaidekulttuuriin Lontoossa. Opinnäyte kertoo kaupunkitilasta ja sen kaupallistumisesta kulttuuripoliittisesti relevantilla tavalla yhdistäen onnistuneesti antropologian ja kaupunkitutkimuksen lähestymistapoja. Taiteilijuuden, toimijuuden, laillisuuden ja sen rajojen sekä julkisen tilan hallinnan kysymysten pohdinta avaa uusia kysymyksenasetteluja suomalaiseen kulttuuripoliittiseen keskusteluun.
Outi Salonlahti, kulttuuripolitiikka, Jyväskylän yliopisto
”On aina oltava 200 % parempi”: Vammaisten ja kuurojen taiteilijoiden toimintamahdollisuudet ja taiteilijapolut
Outi Salonlahti käsittelee taiteilijapoliittisesti erittäin tärkeää ja ajankohtaista kysymystä vammaisten ja kuurojen taiteilijoiden asemasta Suomessa. Emansipatorisesti suuntautunut opinnäyte on uraauurtava ja perinpohjainen analyysi aihepiiristä, jota on käsitelty Suomessa aiemmin niukasti. Vammaistutkimuksen ja taiteilijapolitiikan teoreettisen keskustelun tuntemus auttaa selventämään kulttuuripoliittisesti merkityksellisellä tavalla sitä käsitteistöä, jolla vammaisista ja kuuroista taiteilijoista sekä heidän tekemästään taiteesta puhutaan. Suomenkielisen käsitteistön kehittäminen on yhteiskuntapoliittisesti arvokasta ja tiedepoliittisesti rohkeaa aikana, joka kannustaa tutkijoita käymään tieteellistä keskustelua lähinnä englanniksi.
Gradupalkintoraati: Pauli Rautiainen (pj), Paula Karhunen, Tuija Saresma
”Siinäpä vasta loistoemäntä!”: perheenemännyys 1950-luvun Kotiliesi-lehtien mainosteksteissä
Gradupalkintoraati: Pauli Rautiainen (pj), Kai Lehikoinen, Vilja Ruokolainen
Kulttuuriluotsi osallisuuden mahdollistajana? Kulttuuriluotsikokemuksia Tampereella
Lisäksi myönnettiin kunniamaininta yhdelle vuonna 2017 valmistuneelle pro gradulle:
Tiina Pohjanen, kulttuuripolitiikka, Jyväskylän yliopisto
Taide ja kulttuuri – peruseväitä elämään. Suomalaisen lastenkulttuuripolitiikan kehittyminen lastenkulttuuripoliittisissa ohjelmissa 1970-luvulta 2010-luvulle
Gradupalkintoraati: Pauli Rautiainen (pj), Riie Heikkilä, Aura Kivilaakso
Lisäksi myönnettiin kunniamaininnat kahdelle vuonna 2016 valmistuneelle pro gradulle:
Marja Palviainen, valtio-oppi, Jyväskylän yliopisto
Kulttuuri 2030 – houkuttelevan koelaboratorion yrittäjäkansalaiset
Anniina Hyttinen, sosiologia, Helsingin yliopisto
”We are Attila’s grandchildren and Árpád´s children!”Constructing the Jobbikian nationhood during the Hungarian national day gatherings
Gradupalkintoraati: Pauli Rautiainen (pj), Eliza Kraatari, Veikko Kunnas
Tila, asuminen ja arkkitehtuuri : Henri Lefebvren teoria tilasta ja tilan tuottamisesta
Gradupalkintoraati: Pauli Rautiainen (pj), Nea Leo, Veli-Markus Tapio
Gradupalkintoraati: Pauli Rautiainen (pj), Pirkkoliisa Ahponen, Marjo Mäenpää, Petteri Räisänen