Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 2020 on julkaistu ja se pitää sisällään seuraavaa:
Katri Talaskivi tarkastelee muunkielisten kirjailijoiden asemaa suomalaisella taidekentällä sekä nostaa esiin kentän eriarvoistavia mekanismeja. Talaskiven mukaan kieli toimii ulos sulkevana tekijänä etenkin ammatillisissa verkostoissa. Myös kustantamojen resurssit arvioida muunkielisten käsikirjoitusten laatua ovat niukat.
Kaisu Kumpulaisen ja Hanna-Mari Husun artikkeli avaa tapoja, joilla nuoria pyritään osallistamaan kulttuuritoiminnan avulla. Kirjoittajien mukaan nuorten osallistamisessa korostuvat kulttuurin kuluttamisen sijaan kulttuurin tuottaminen ja toimijuuden vahvistuminen. Myönteinen kokemus omasta toimijuudesta voi herättää nuoressa kiinnostuksen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Olli Jakosen ja kumppaneiden laaja-alainen katsaus nostaa esiin koronapandemian kulttuuri- ja taidealoille kohdistuneita vaikutuksia, kokoaa yhteen toteutettuja kulttuuripoliittisia toimenpiteitä sekä hahmottelee suuntaviivoja tuleville tutkimuksille.
Sari Karttusen ja Marjo Mäenpään katsausartikkeli puolestaan tähdentää, ettei koronakriisiä tule ajatella väliaikaisena häiriönä, vaan on puututtava sen paljastamiin rakenteellisiin ongelmiin. Kirjoittajat peräänkuuluttavat systemaattisempaa tiedonkeruuta kulttuurialan työvoiman demografiasta.
Vuosikirjasta löytyvät myös Miia Huttusen ja Johanna Tuukkasen lektiot. Huttusen lektio tarkastelee elokuvaa politiikan ja kulttuuridiplomatian välineenä. Tuukkasen lektio rohkaisee hyödyntämään taidekuraattoiden tietoa ja osaamista osana kaupunkisuunnittelussa.
Vuosikirja on luettavissa verkossa osoitteessa journal.fi/kultpol. Muistathan myös, että voit koska tahansa tarjota artikkelia seuramme vuosikirjaan. Julkaisemme vertaisarvioidut artikkelit online-first-periaatteella ensin verkossa ja myöhemmin osana vuosikirjaa.